Hyvää alkanutta vuotta 2021! Uuden vuoden myötä saimme koko maahan kunnon talven. Tällä kertaa kerromme teille jään aiheuttamista riskeistä. 

Muistatteko Pikku Kakkosen animaation 1980-luvulta, missä karhu tippuu jäihin ja poika pelastaa tämän heittämällä karhulle kaulaliinansa? Tämä YLE:n lapsille suunnattu tietoisku varoittaa syys- ja kevätjäiden heikkoudesta, ja sitä on näytetty yli 30 vuotta aina asian ollessa ajankohtainen. Tämänkaltaiset tietoiskut olivat suosittuja ja niitä on näytetty ainakin 1960-luvulta asti. Ne ovat edelleen katsottavissa YLE:n Elävästä Arkistosta. Artikkelin lopussa muutama linkki näihin videoihin.

Jäät tarjoavat monenlaisia harrastusmahdollisuuksia ja houkuttelevat ihmisiä heti syksyllä ensimmäisten pakkasten saapuessa. Näistä harrastuksista voi turvallisesti nauttia, kunhan tietää muutaman perusasian jäästä ja sen muodostumisesta. Lisäksi pitää osata varautua pahimpaan, jään pettämiseen ja veteen joutumiseen.

Vesi jäätyy tyynellä säällä kun veden pintalämpötila laskee alle nollan. Ensin jäätyvät matalat ja pienet vedet, esimerkiksi rantavedet ja lahden poukamat. Suuret ja syvät vedet jäätyvät hitaammin, viimeisimpinä ulapat ja virtaavat vedet. Tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä kelillä syntynyt. Merijää on hauraampaa kuin järven jää. 

Jää kasvaa alapinnaltaan. Mitä paksumpi jääkerros, sen hitaammin jää pääsee kasvamaan, koska kylmän on mentävä koko jääkerroksen läpi. Tyynellä säällä jää voi paksuuntua noin 2,5 millimetriä vuorokaudessa jokaista pakkasastetta kohden. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Teräsjäästä mitataan jään kantavuus. Erityiset hauraat alueet ovat virtaukset, kaislikot, siltojen alapuoliset jääalueet sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat. 

Jos kevyen jääpeitteen päälle sataa runsaasti lunta, kuten tammikuun ensimmäisinä viikkoina tapahtui, jääpeite painuu vedenpinnan alle ja jään päälle muodostuu sohjoa, joka lopulta jäätyy. Tätä jäätä kutsutaan kohvajääksi. Lumi hidastaa jään paksuuntumista ja jäästä tulee huokoista ja haurasta. Kohvajään kantavuus on vain noin puolet teräsjään kantavuudesta. 

Keväällä jäät ovat erityisen petollisia. Ilman ja veden lämmetessä jäähän muodostuu onkaloita, jotka tekevät jäästä erittäin hauraan sisältä päin. Vaikka jää olisi 30 senttimetriä paksu, se ei välttämättä kestä ihmisen painon. Tätä jäätä kutsutaan puikkojääksi.

Pelastuslaitokset ympäri maata varoittavat talvisin toistuvasti heikoista jäistä ja jäälle menemisestä. Eikä turhaan. Vuonna 2020 jäihin kuoli 28 ihmistä. Tämä on enemmän kuin kesällä uimalla hukkuneet (22). 

Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä liikkumisen riskit sekä varustautuu oikein. Ainakin naskalit kannattaa hankkia ja kantaa mukana jäällä liikkuessa. Niiden avulla pääsee helpommin ylös jos putoaa jään läpi. Jäälle ei kannata mennä yksin. Parina tai ryhmänä liikkuessa kannattaa pitää riittävä etäisyys toisiinsa, jottei kaikki joudu veden varaan jos jää pettää. Mukaan kannattaa ottaa vaihtovaatteita, jotka ovat pakattu reppuun vesitiiviissä pussissa. Näin repusta tulee kelluttava. Kannattaa muuten ottaa joku tuttu tai tuntematon mukaan, vaikka menisi vain pikaisesti avantoon pulahtamaan. 

Jos joudut pelastamaan jonkun jäistä:

• toimi ripeästi, mutta varo, ettet itse joudu veden varaan
• soita hätänumeroon 112
• ota mukaan jotain, millä voit auttaa uhria, esim. köysi, oksa, airo tai oma takki tai kaulaliina
• lähesty uhria vahvan jään suunnasta ja ryömi tai konttaa viimeiset metrit
• liikuttele kylmettynyttä uhria varovaisesti
• suojaa uhria lisäjäähtymiseltä, vie lämpimään jos mahdollista
• älä riisuta uhria, jos odotatte avunsaantia ulkona
• jos uhri on tajuton, käännä kylkiasentoon ja seuraa hengitystä
• jos uhri menee elottomaksi, aloita peruselvytys 

Turvallisia ja nautinnollisia hetkiä talvisessa luonnossa!

Lähteet:

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. Järki Jäällä. https://www.viisaastivesilla.fi/files/2171/Jarki_Jaalla_(2).pdf (haettu 17.1.2021)

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. Jää eri vuodenaikoina https://www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/jaalla/jaa_eri_vuodenaikoina (haettu 17.1.2021)

Jääturvallisuusetikettiin voit tutustua täältä (haettu 17.1.2021): https://www.viisaastivesilla.fi/files/2596/jaaturvallisuusetiketti-2019-A2-sRGB-tulostettava.pdf

Hukkuneiden ennakkotilasto 2020. https://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot/hukkumiset_2020 (haettu 17.1.2021)

YLE Elävä Arkisto: 

Pikku Kakkosen jäävaroitus. YLE. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/03/12/pikku-kakkosen-jaavaroitus (haettu 17.1.2021)

Legendaarinen tietoisku varoittaa petollisen heikosta jäästä 1960-luvulla. YLE. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/10/05/tietoisku-legendaarinen-jaavaroitus (haettu 17.1.2021)

Heikkoja jäitä ken pelkäisi? YLE. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/06/heikkoja-jaita-ken-pelkaisi (haettu 17.1.2021)