Edellisessä blogissa kirjoitimme aiheesta hätäpuhelun soittaminen. Tämänkertaisessa blogissa syvennymme siihen, mitä käytännössä tapahtuu kun hätätilanne on päällä ja hätäpuhelu on soitettu.
Hätäpuhelun aikana tai sen jälkeen hätäkeskuspäivystäjä hälyttää matkaan ambulanssin, paloauton, poliisin, meripelastuksen, rajavartiolaitoksen tai sosiaalitoimen riippuen siitä, minkälaista apua paikalle tarvitaan. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi, soittajan kertoman perusteella, kuinka kiireellisestä tilanteesta on kyse. Tätä toimintaa kutsutaan riskinarvioksi. Päivystäjä pystyy tekemään hälytyksen, vaikka puhelu on kesken, eikä puhelua tarvitse katkaista hälyttämisen ajaksi. Kuten aiemmin on mainittu, on tärkeää vastata päivystäjän esittämiin kysymyksiin, jotta oikeanlainen apu saadaan hälytettyä ilman viiveitä.
Hätäpuhelut ja niihin liittyvät tilanteet määritellään hätäkeskuksessa kiireellisyysasteikon A-B-C-D:n mukaan. Ensihoidon A- ja B-tehtävät ovat kiireellisiä, hälytysajoa vaativia tehtäviä, joissa epäillään avuntarvitsijan peruselintoiminnot olevan välittömästi tai todennäköisesti uhattuna. C- ja D-tehtäviin ajetaan liikennesääntöjen mukaan, koska hätäkeskuspäivystäjän tekemän riskinarvion perusteella ei ole syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat uhattuna, mutta tilanne vaatii ensihoidon ammattilaisen arvion.
Elvytystilanteessa, ja muissa erittäin vakavissa tilanteissa ja onnettomuuksissa, paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö (eli ambulanssi), ensihoidon kenttäjohtaja, pelastusyksikkö (eli paloauto) ja lääkäri. Jos apua tarvitaan Helsingin alueella, lääkäri saapuu autolla. Jos apua tarvitaan Uudenmaan muilla alueilla, lääkäri saapuu joko helikopterilla sään salliessa, tai autolla, varsinkin jos matka on lyhyt. Lääkärihelikoptereita, jotka aiemmin tunnettiin nimellä MediHeli, löytyy Vantaan lisäksi Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä, ja tunnetaan nykyään nimellä FinnHems.
On tärkeää tietää, että ensimmäisenä paikalle tuleva apu voi olla pelastusyksikkö, vaikka kyseessä on ensihoidon tehtävä. Pelastusyksiköissä toimivat palomiehet ovat koulutettuja antamaan ensiapua ambulanssia odotellessa. Saaristossa ensimmäisenä saapuu todennäköisesti Rajavartiolaitoksen helikopteri tai vene. Hälyttämällä paikalle lähin tarkoituksenmukaisin apu minimoidaan viiveet ja voidaan aloittaa henkeä pelastavat toimenpiteet ajoissa.
Joskus avun saanti kestää. Kun hätätilanne on käsillä, minuutit tuntuvat pitkiltä. Hälytyksen jälkeen ambulanssi tai paloauto lähtee matkaan noin minuutissa. Se, kuinka nopeasti apu saapuu, riippuu useista asioista. Yksikkö joutuu sukkuloimaan muun liikenteen seassa, ja se on tehtävä turvallisesti, jotta lisäonnettomuuksilta vältytään. Apu voi saapua myös kauempaa, jos onnettomuuspaikan lähin yksikkö on kiinni toisella tehtävällä.
Hätäpuhelun jälkeen on tärkeää pitää linja vapaana, koska paikalle hälytetty viranomainen voi tarvita lisätietoja. Eli jos tuntemattomasta numerosta soitetaan, vastaa ja varaudu vastaamaan samoihin kysymyksiin, kuin hetki sitten hätäpuhelun aikana. Hätäkeskuksen viranomaiselle antamat tiedot sisältävät lähinnä tehtäväkoodin, kiireellisyysluokan ja osoitteen.
Lopuksi haluamme muistuttaa teitä kahdesta tärkeästä asiasta, joilla voitte nopeuttaa avun saapumista tai pahimmassa tapauksessa estää sen. Ensimmäinen asia on osoitenumerointi. Jos talon/asuinrakennuksen numero tai kirjain ei näy kunnolla, viranomainen ei välttämättä heti löydä oikeaa taloa tai rappua. Ja jotta talon tai rapun eteen yleensäkään pääsee autolla, on huolehdittava, ettei pelastustiellä ole autoja pysäköitynä tai muuta ajoa estävää esinettä. Pelastustielle ei siis kannata hetkeksikään pysäköidä, kyse voi pahimmassa tapauksessa olla elämästä ja kuolemasta.
Näistä dramaattisista sanoista huolimatta, oikein mukavaa loppuviikkoa!
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (340/2011)
