Aivoinfarkti ja TIA – think FAST!

Aivoinfarkti ja TIA – think FAST!

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

Tunnistatko aivoinfarktin tyypilliset oireet? Kuinka sinun tulisi toimia jos epäilet itselläsi tai jollain muulla aivoinfarktia? Tiesitkö, että pystyt omalla toiminnallasi ja elintavoillasi pienentää riskiä sairastua aivoinfarktiin? 

Aivoinfarktilla tarkoitetaan puutteellisen verenkierron aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota. TIA-kohtaus taas on ohimenevä aivojen verenkierron häiriö, joka menee itsestään ohi 2-15 minuutissa, yleensä tunnissa tai viimeistään 24 tunnin sisällä. Kukaan ei pysty erottamaan TIA-kohtausta aivoinfarktista sairaalan ulkopuolella ja näin ollen oireiden vallitessa tulisi aina hakeutua välittömästi sairaalahoitoon, eli soittaa 112! 

Aivot

Tilastojen valossa vuonna 2010 aivoinfarktiin sairastuneista 51,2 % oli miehiä ja keski-ikä oli 72,7 vuotta. Vaikka aivoinfarkti mielletään usein iäkkäiden ihmisten sairaudeksi, tulee muistaa, että 21 % kaikista aivoinfarktin saaneista ovat alle 65-vuotiaita. TIA-kohtauksen saaneista melkein yhdellä kymmenestä kehittyy viikon aikana aivoinfarkti, jonka vuoksi TIA-kohtaus ei ole vaaraton vaikkakin ohimenevä. 

Aivoinfarktin merkittävimmät riskitekijät ovat kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli (varsinkin LDL-kolesteroli), ylipaino, tupakointi, keskivartalolihavuus, liikkumattomuus ja diabetes. Myös perinnöllisillä tekijöillä on vaikutusta aivoinfarktin esiintyvyyteen. On siis olemassa riskitekijöitä, joille emme välttämättä voi mitään ja niitä joihin voimme vaikuttaa.

Aivot ja hermot

Tärkeintä on osata epäillä aivoinfarktia ja hälyttää apua paikalle mahdollisimman nopeasti. Eräs helposti muistettava muistisääntö on FAST (Face, Arms, Speech, Time):

Face – Kasvojen symmetria: pyydä henkilöä hymyilemään leveästi – roikkuuko suupieli tai jääkö hymy toispuoleiseksi?

Arms – Käsien voiman toispuoleisuus: pyydä henkilöä nostamaan kätensä suoraan eteensä (90 asteessa suhteessa vartaloon) ja pitämään ne siinä – onko käsien voimissa eroa? Tuntuuko käsissä toispuoleista puutuneisuutta? Myös jalkojen heikkous tai toispuoleinen puutuneisuus voi olla oire aivoinfarktista. 

Speech – Puheen tuoton vaikeus: pyydä henkilöä toistamaan joku yksinkertainen lause – onko puhe epäselvää tai onko puheen tuottaminen vaikeaa?

Time – Aika: Time is brain – eli aika on aivoja. Mikäli tunnistit jonkin edellä mainituista oireista – soita välittömästi 112 ja kirjoita ylös se aika, jolloin totesit oireet. 

Huimaus, näön muutokset tai kaksoiskuvat tai tasapainohäiriöt voivat myös olla viitteitä aivoinfarktista. Aivoinfarktiin ei tyypillisesti liity päänsärkyä tai muita kipuja.

Ensihoito

Todellisuutta vastaava fiktiivinen potilastapaus: 

Timo 64-v oli ollut koko päivän töissä metsurina, kun hän illansuussa palasi kotiin ja istahti sohvalle katsomaan uutisia. Hän oli hyväkuntoinen, eikä hänellä ollut säännöllistä lääkitystä tai perussairauksia. 

Timon vaimon Tiinan tullessa kotiin, hän huomasi Timossa jotain outoa; Timon suupieli roikkui oudosti, eikä Timo tahtonut saada kanavaa vaihdettua kaukosäätimellä käden heikkouden vuoksi. Tiina alkoi huolestua ja jutteli Timon kanssa, joka ei huomannut itsessään mitään outoa. Timo ehdotti, että odotettaisiin yön yli, kyllä tämä menisi nukkumalla ohi. 

Tiina ei kuitenkaan voinut sivuttaa asiaa, vaan muisti ensiapukoulutuksessa läpikäydyt aivoinfarktin tyypilliset oireet:

  • Kasvojen epäsymmetrisyys
  • Käsien voimattomuus
  • Puheentuoton vaikeus

Näistä oireista Timolla oli kaksi, joten Tiina soitti välittömästi hätäkeskukseen ja ambulanssi tuli kymmenessä minuutissa. Ensihoitajat tulivat sisään ainoastaan tuolin ja defibrillaattorin kera, tutkivat Timon nopeasti ja vain reilussa viidessä minuutissa Timo oli jo ambulanssissa matkalla kohti Meilahden sairaalaa aivoinfarktiepäilynsä vuoksi. Tiina oli ambulanssia odotellessa soittanut Timon työkavereille ja kysynyt olivatko he huomanneet kyseisiä oireita Timon lähtiessä työpaikalta kaksi tuntia aiemmin. Tästä Tiina pystyi olettamaan, että oireiden alusta oli kulunut alle kaksi tuntia. 

Ambulanssissa

Meilahdessa oltiin tietoisia Timon tulosta kiitos ensihoitajan ennakkoilmoituksen. Timo vietiin suoraan tietokonetomografia kuvaukseen (TT-kuva) ja matkalla sinne neurologi teki tarkentavia kysymyksiä oireista, tutki Timon perinpohjaisesti samalla kuin bioanalyytikko otti Timosta verinäytteen. 

Noin kymmenessä minuutissa siitä, kun Timo oli tuotu sairaalan ovista sisään, oli hänestä jo otettu TT-kuva, tehty oireiden ja niiden keston perusteella päätös liuotushoidosta sekä aloitettu liuotushoito. Liuotushoidon ansiosta aivoinfarktin aiheuttanut verihyytymä hajosi ja oireet alkoivat väistyä. Seuraavien päivien aikana Timo oli osastolla tarkkailussa, hänelle tehtiin tutkimuksia, joilla pyrittiin selvittämään infarktin aiheuttajaa ja hän sai moniammatillista tukea ja kuntoutusta, joiden avulla hän pääsi takaisin kotiin ja pystyi jatkamaan elämäänsä kuten ennenkin. 

Aivot TT-kuva

Kuka oli tämän fiktiivisen, mutta todellisuuteen perustuvan tarinan sankari? Oliko se neurologi, joka teki päätöksen liuotushoidosta? Kyllä. Ehkä tarkan TT-kuvan ottanut röntgenhoitaja? Varmasti. Vai nopean ratkaisun tehnyt ensihoitaja? Ehdottomasti. Ehkä sittenkin hätäkeskuspäivystäjä, joka ymmärsi tilanteen ja lähetti välittömästi ensihoitoyksikön kiireellä Timon ja Tiinan kotiin? Todellakin. 

Entä Tiina? Hän teki päätöksen soittaa hätänumeroon, sillä osasi epäillä aivoinfarktia Timon oireiden perusteella. Tiina on tämän tarinan sankari siinä missä kuka tahansa edellä mainituista ammattilaisista. 

TT-kuvaus

Tämän tarinan opetus on, että aivoinfarktipotilaan hoidon tärkeys piilee hoitoketjussa, joka on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Suomessa aivoinfarktipotilaan hoitoketju on huippuunsa viritetty ja vahvistettu:

* Hätäkeskuspäivystäjä tietää puheluun perustuen epäillä aivoinfarktia ja lähettää viipymättä kiireellistä apua.

* Ensihoitajat ottavat kyseisille tehtäville mukaansa vain välttämättömät tarvikkeet sekä potilaan nopeaan siirtoon tarvittavat välineet. 

* Sairaalassa osataan ensihoitajan ilmoituksen perusteella odottaa tulevaa potilasta ja näin ollen potilas pääsee ohituskaistaa suoraan TT-kuvaukseen, samalla kuin neurologi täydentää tarvittavia tietoja ja bioanalyytikon ottaessa verinäytteitä. 

* Radiologi ja neurologi tekevät yhdessä päätöksen oikeasta hoidosta TT-kuvan ja oireiston sekä oireiston keston perusteella.

* Jatkohoidossa vuodeosastolla sairaanhoitajat, lähihoitajat, neurologit, muut erikoislääkärit, neuropsykologit, sosiaalityöntekijät, puheterapeutit, toimintaterapeutit ja fysioterapeutit tekevät saumatonta moniammatillista yhteistyötä, jotta aivoinfarktista toipuva henkilö kuntoutuu mahdollisimman hyvin.

Maallikon, eli tässä tarinassa Tiinan, rooli on osata epäillä ja tunnistaa aivoinfarktin oireet ja hälyttää apua – eli aktivoida hoitoketju. 

Tämä on tärkeää. Opi auttamaan. Muista FAST!

Lähteet:

Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 30.11.2020).  Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Tarnanen K., Lindsberg P., Sairanen T. ja Tuunainen A. Tunnista aivoinfarkti – hoitoon ja heti (aivoinfarkti ja TIA). http://www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 23.01.2020. 

Atula S. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). http://www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 3.2.2019 

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn

This Post Has One Comment

  1. wc hana kulta

    fantastinen sekä erinomainen blogi. Olen todella kiittää teitä, että annoitte meille paljon paremmin tietoa.

Leave a Reply